Danielin kirjan 4. luku

 Nebukadnessarin uni suuresta puusta

 Danielin kirjan neljäs luku on Raamatun erikoisimpia. Se on yhden kaikkien aikojen merkittävimmän hallitsijan henkilökohtainen todistus ylpeydestään, nöyryytyksestään ja lopullisesta kääntymyksestään taivaallisen Kuninkaan puoleen. Kuningas oli edellisen luvun kokemuksien jälkeen kuitenkin unohtanut Jumalan ja oli poikennut nöyryyden polulta kunnianhimossaan. Hän menestyi suurissa Babylonin rakennustöissään ja otti kaiken kunnian itselleen, kunnes Jumala joutui nöyryyttämään hänet jälleen opetukseksi seuraajilleen toteuttaessaan jumalallista tarkoitustaan. Tämän luvun keskeinen sanoma on 14. jakeen sanoissa: ”että elävät tietävät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa” Sama ajatus esiintyy myös jakeissa 22 ja 29. Jokaisen on lopulta ymmärrettävä, olkoon sitten kuningas tai kerjäläinen, oppinut tai oppimaton, että kansoilla ja yksilöillä on etsikkoaikansa. Ellei siitä oteta vaarin, seuraa tuomio ja tuho. Kertomus on selvä esimerkki tutusta sananlaskusta: ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”.

Dan. 4:1-4. "Minä, Nebukadnessar, elin rauhassa talossani ja onnellisena palatsissani. 2. Sitten minä näin unen, ja se kauhistutti minua. Näyt, jotka vuoteellani sain, pelästyttivät minut, 3. ja minä käskin tuoda eteeni kaikki Babylonian viisaat, jotta he ilmoittaisivat minulle unen selityksen. 4. Silloin tulivat enteidenselittäjät, loitsupapit, kaldealaiset viisaat ja manaajat, ja minä kerroin heille unen, mutta he eivät osanneet selittää sitä minulle.

Kuningas kääntyi suoraa päätä kaldealaisten viisaiden puoleen. Olisi luullut, että hän olisi edellisen kokemuksen perusteella kääntynyt suoraan Danielin puoleen. Ilmeisesti ei yksi pääsky kesää tee toteutui tässäkin tapauksessa. Viisaat eivät tälläkään kertaa pystyneet selittämään unta. Danielissa oli kuitenkin Jumalan henki ja Jumalan salaisuudet ovat niiden selitettävissä, jotka ovat antaneet elämänsä hänen johtoonsa.                                                                                                                                                                                                                  

Dan.4 :5,6. 5. "Lopulta tuli eteeni Daniel, jonka nimenä on Beltesassar minun jumalani nimen mukaisesti ja jossa asuu pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen: 6. 'Beltesassar, sinä ylin enteidenselittäjä! Minä tiedän, että sinussa asuu pyhien jumalien henki ja ettei mikään salaisuus ole sinulle selittämätön. Kuule uni, jonka olen nähnyt, ja selitä se.

Viimein Daniel kutsuttiin paikalle. Nebukadnessar muisti hänet jälleen parhaana unien selittäjänä ja todellisena Jumalan miehenä. Tämä on tyypillistä nykyäänkin. Ensin käännytään maallisten välikappaleiden puoleen ja kun ei niistä saada apua, käännytään Jumalan puoleen. Tämän pitäisi tapahtua päinvastoin. Jumala vie asian päätökseen, kun häneltä kysytään neuvoa ja ohjausta.

Dan. 4:7,8. 7. Tällaisen näyn minä vuoteellani näin: - Oli puu keskellä maata, ja se oli ylen korkea. 8. Se puu kasvoi ja vahvistui, sen latva ulottui taivaaseen asti ja se näkyi kaikkialle maailmaan.

Raamattu käyttää puuta vertauskuvana valtakunnasta ja ihmisestä, esim. Hes.31:2–3. ”2. "Ihminen, sano faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen korskealle joukolleen: - Mihin vertaisin sinua ja suuruuttasi? 3. Sinä olet kuin sypressi, kuin Libanonin setri, jonka mahtavat oksat varjostivat maan.” Tämä sama tulkinta ilmenee myös jakeesta 14, jossa vahvistetaan, että valtakunnat ja ihmiset ovat Jumalan vallassa. Jumala ohjaa maailman tapahtumia oman aivoituksen perusteella ja näin toteuttaa pelastussuunnitelmansa maailmassa. Tämä ei tietenkään edellytä sitä, että nämä päämiehet olisivat Jumalan parhaita edustajia, vaan pelastussuunnitelma toteutuu heidän ominaisuuksiensa kautta. Egyptin faarao oli yksi merkittävä esimerkki. Jumala valitsi juuri tällaisen miehen näyttääkseen voimansa vapauttaessaan Israelin kansan Egyptin orjuudesta.

Dan. 4:9-20. 9. Sen lehvistö oli kaunis ja sen hedelmät runsaat, ja siitä riitti ravintoa kaikille. Sen alta hakivat suojaa maan eläimet, sen lehvistössä asustivat taivaan linnut, ja kaikki elävät olennot löysivät siitä ravintonsa. 10. "Ja vuoteellani minä näyssäni uneksin, että pyhä valvojaenkeli laskeutui alas taivaasta 11. ja huusi kovalla äänellä: - Hakatkaa poikki se puu ja katkaiskaa sen oksat, riipikää irti sen lehvät ja hajottakaa ympäriinsä sen hedelmät! Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta! 12. Mutta sen kanto jättäkää maahan, rauta- ja pronssikahleissa jättäkää se ruohikkoon. Yökasteesta se kastukoon, ja yhdessä eläinten kanssa se saakoon elantonsa maan ruohosta. 13. Sen sydän lakatkoon olemasta ihmisen sydän, saakoon se sijaan eläimen sydämen, ja sellaisena se olkoon seitsemän vuotta..14. Valvojaenkelit ovat tämän asian päättäneet, pyhät enkelit tästä sanansa sanoneet, jotta elävät tulisivat tietämään, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntia ja että hän antaa kuninkuuden kenelle tahtoo ja voi nostaa valtaan alhaisimmankin ihmisistä.15. "Tämän unen minä, kuningas Nebukadnessar, olen nähnyt. Selitä sinä, Beltesassar, se nyt minulle, kun kukaan valtakuntani viisaista ei siihen pysty. Sinä pystyt siihen, sillä sinussa asuu pyhien jumalien henki.'"  16. Daniel, myös Beltesassariksi kutsuttu, oli säikähdyksestä hetken vaiti. Se, mikä täytti hänen mielensä, pelotti häntä. Silloin kuningas lausui: "Selitä minulle tämä uni, ei sinun tarvitse pelätä." Beltesassar sanoi: "Herrani! Kunpa uni koskisi sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi! 17. Puu, jonka näit, joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, puu, joka näkyi kaikkialle maailmaan 18. ja jonka lehvistö oli kaunis ja hedelmät runsaat ja jossa oli ravintoa kaikille, jonka alla asustivat maan eläimet ja jonka oksilla majailivat taivaan linnut, 19. se puu olet sinä, kuningas! Sinä olet kasvanut ja vahvistunut, sinun mahtisi on kohonnut taivaaseen asti, ja sinun valtasi on saavuttanut maan ääret. 20. Sinä näit pyhän valvojaenkelin laskeutuvan taivaasta ja sanovan: 'Hakatkaa poikki se puu ja hävittäkää se, mutta jättäkää sen kanto maahan, rauta- ja pronssikahleissa ruohikkoon, ja kastukoon se yökasteesta ja saakoon elantonsa yhdessä eläinten kanssa, kunnes seitsemän vuotta on kulunut.'

Nebukadnessar oli ylpistynyt vallastaan ja valtakuntansa suuruudesta ja siksi Jumala halusi nöyrryttää hänet ja näyttää hänelle oman suuruutensa. Nebukadnessarin valta ja valtakunta olivat tulleet suureksi. Hän hallitsi suurta osaa silloin tunnettua maailmaa. Ylpeydessään hän oli alkanut myös sortaa alamaisiaan ja korotti itsensä Jumalan yläpuolelle. Tämä puu kertoi osuvasti Baabelin valtakunnan kasvusta maailman supervallaksi. Se, mitä puulle tapahtui, kuvasi hänen oman elämänsä vaiheita. Jumala käytti tällaista puuvertausta, jotta sen antama opetus jäisi paremmin ihmisille mieleen. Puun käyttäminen vertauskuvana valtakunnasta on tuttu mm. Hesekielin kirjasta, jossa Egyptiä ja faraota sekä Assuria verrataan suureen puuhun. Nimitys valvojaenkeli ilmentää hyvin sitä ajatusta, että taivaassa tiedetään ja tunnetaan hyvin jokaisen ihmisen elämä, olkoonpa hän sitten hallitsija tai vähäpätöinen köyhä ihminen.

Dan. 4:20-27. 21. "Unen selitys on tämä, kuningas, ja se on Korkeimman päätös herrani ja kuninkaani kohtalosta: 22. Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo. 23. Sen puun kanto käskettiin jättää jäljelle, ja tämä tarkoittaa, että saat takaisin valtakuntasi, kun olet oppinut tietämään, että todellinen valta on Taivaan. 24. Siksi, kuningas, olkoon tämä neuvoni sinulle mieluisa: sovita syntisi tekemällä hyvää ja pahat tekosi olemalla suopea köyhille. Jospa onnesi siten kestäisi kauemmin." 25. Kaikki tämä tuli kuningas Nebukadnessarin osaksi 26. Kun kuningas kahdentoista kuukauden kuluttua oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa kattotasanteella Babylonissa, 27. hän sanoi: "Tämä on se suuri Babylon, jonka minä olen väkevällä voimalla rakentanut kuninkaalliseksi kaupungikseni ja omalle mahdilleni kunniaksi!"

Nebukadnessar ei ottanut Danielin antamaa selitystä vakavasti ja siksi Jumala antoi Nebukadnessarille mahdollisuuden nöyrtyä Jumalan puoleen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka Jumala antoi hänelle 12 kuukautta aikaa. Jumala tunsi Nebudkadnessarin luonteen ja joutui toteuttamaan tahtonsa hänessä kovalla kädellä. Jumalan tuomio kohtasi kuningasta hänen julkisesti ilmoittaessaan ylpeänä oman arvonsa Baabelin rakentajana antamatta kunniaa Jumalalle.

Dan. 4:28,29. 28. Sana oli vielä kuninkaan huulilla, kun taivaasta kuului ääni: "Tämä sana on sinulle, kuningas Nebukadnessar: Olet menettänyt valtakuntasi! 29. Ihmisten joukosta sinut ajetaan pois, sinä olet asuva eläinten parissa, saat syödä ruohoa kuin härät, ja seitsemän vuotta on vierivä ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo."

Olen kuullut erään uskonsuunnan taholta, että tässä Danielin kirjan neljännessä luvussa olisi ennustus Kristuksen paluusta näkymättömänä ja hänen hallituksensa alkamisesta. Tämä tapahtuisi jakeessa 22 mainitun seitsemän vuoden kuluttua, eli heidän laskelmissaan päädytään vuoteen 1914. Kaikki Raamatun tekstit osoittavat kuitenkin selvästi, että Kristuksen paluu on kirjaimellinen, näkyvä ja edessä oleva koko maailman suurin ja Jumalan pelastussuunnitelman päättävä tapahtuma. Tähän tulokseen ovat tulleet useimmat kristityt.

Dan. 4:30. 30. Se sana kävi heti toteen: Nebukadnessar ajettiin pois ihmisten joukosta, ja hän söi ruohoa kuin härät ja hänen ruumiinsa kastui yökasteesta. Hänen partansa ja hiuksensa kasvoivat tuuheiksi ja pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä pitkiksi kuin lintujen kynnet.

Tästä jakeesta käy selvästi ilmi, että tämä profetia koski pelkästään kuningas Nebukadnessaria. Sillä ei ole minkäänlaista aikaprofeetallista merkitystä. Tämä ennustus oli päinvastoin kertomus siitä, että Jumala tekee, mitä hän tahtoo. Tällä kertaa hän joutui nöyrryttämään Babylonin kuninkaan. Danielin kirjassa sen sijaan on paljon selvempi ja todella merkittävä aikaprofetia Dan.8. luvussa, jossa nimenomaan mainitaan kolme kertaa sen koskevan lopun aikaa, mutta siitä sitten tarkemmin myöhemmin, kun käsittelemme tätä lukua.

On löydetty lukuisia nuolenpää-kirjoituksilla varustettuja savitauluja, jotka kertovat Nebukadnessarin rakennustöistä, mutta ei ole toistaiseksi löydetty sellaisia kirjoituksia, jota osoittaisivat todeksi kertomuksen hänen sairaudestaan, siitä toipumisestaan ja kääntymisestään elävän Jumalan palvelijaksi. On kyllä löydetty joitakin viittauksia hänen outoon käyttäytymiseensä mielisairautensa aikana, jolloin hänen poikansa Evil-Merodak olisi ottanut hallitustoimet hallintaansa isänsä sairauden aikana.

Dan. 4:31 - 34. 31. "Päivien kuluttua umpeen minä, Nebukadnessar, nostin silmäni kohti taivasta ja sain ymmärrykseni takaisin, ja minä kiitin Korkeinta ja ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää ikuisesti: - Totisesti, hänen valtansa on ikuinen valta ja hänen valtakuntansa pysyy polvesta polveen! 32. Maan asukkaat ovat kaikki tyhjän veroiset. Tahtonsa mukaisesti hän tekee taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole ketään, joka voisi estää hänen työtään ja joka voisi sanoa hänelle: "Mitä sinä teet?"  33. "Silloin minä sain takaisin ymmärrykseni, ja kuninkaallinen mahtini ja loistoni annettiin minulle jälleen. Hovimieheni ja ylimykseni noutivat minut, ja kuninkuuteeni palautettiin ennalleen ja valtani lisääntyi entisestään. 34. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan Taivaan Kuningasta, jonka kaikki teot ovat oikeat ja kaikki tiet oikeudenmukaiset ja joka pystyy nöyryyttämään ne, jotka elävät ylpeyden vallassa."

Tällainen järjen menetys ja palautuminen on erikoinen tapaus. En ainakaan itse ole kuullut vastaavanlaista tapausta. Ehkäpä lääketiede on todennut joskus näin tapahtuneen. Ne ovat niitä ihmeparantumisia, joihin ei löydetä selitystä. Jumalalle on kuitenkin kaikki mahdollista. Nebukadnessarin tapaus oli riittävä todiste hänelle Jumalan voimasta ja vallasta. Hän nöyrtyi lopullisesti. Täytyy todella ihmetellä, että tällaisesta julmasta tyrannista ja itsevaltiaasta tuli arvostettu ja pidetty hallitsija, joka ylisti ja kunnioitti taivaan Jumalaa elämänsä loppuun asti. Tällaisia vaikuttavia kertomuksia löytyy nykyaikanakin, kun monet entiset Jumalan kieltäjät kokevat uudestisyntymisen ja täydellisen elämän muutoksen.

Nebukadnessarin tapaus kertoo myös siitä, että Jumala rakastaa omiaan ja joutuu joskus suurtenkin vaikeuksien kautta palauttamaan omansa oikealle tielle. Tämä kertomus on myös opiksi meille siitä, että oman etunsa ja hyvinvointinsa vuoksi kannattaa antaa elämänsä ehdoitta Jumalalle pysyvästi ja mahdollisimman aikaisin. Monille vallanpitäjille olisi hyväksi Nebukadnessarin tavoin tunnustaa Jumala ja todeta, että todellista suuruutta on nöyryys ja luottamus Jumalaan. Jumala haluaa tehdä meistä jo tässä elämässä taivaskelpoisia. Hän vie meitä koetuksesta toiseen koetellakseen meidän uskollisuuttamme. Ellemme kestä näitä koetuksia, miten voisimme sitten kestää suurten koetuksien tullessa eteemme. Koetukset ovat meidän parhaaksemme ja siksi ottakaamme ne vastaan Jumalan rakkautena. Jumala ei salli meille kuitenkaan koetuksia, joita emme kestäisi. 1Kor.10:13. 13. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.

Jumala tuntee meidät läpikotoisin ja koetuksien kautta hän opettaa meitä turvautumaan häneen, joka on meidän ainoa turvamme ja auttajamme. Ajatelkaamme koetuksien sattuessa Jeesusta, joka kärsi sanoinkuvaamattomat tuskat meidän pelastuksemme puolesta, eikä ainoastaan ruumiillisia tuskia vaan ennen kaikkea henkisiä tuskia, koska ihmiskunnan pelastus oli hänen elämänsä ja kuoleman varassa. Hän antoi meille esimerkin todellisesta uskollisuudesta Jumalalle mitä suurimmissa koetuksissa. Jumala ei kuitenkaan edellytä samanlaisia koetuksia meiltä heikoilta ihmisiltä, vaan hän on tehnyt sen meidän puolestamme. Tällainen Jumala meillä on, rakkaus vertaansa vailla. Muistakaamme Joh.3:16. 16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Rukoilemme

Herra, jos sydämessämme on ylpeyttä, auta meitä nöyrtymään edessäsi, ettei meitä tarvitsisi nöyryyttää Nebukadnessarin tavoin. Kiitos, että opetat meitä näkemään sinun suuruutesi, sinun valtavat tekosi ja oikean Jumalan tien. Tahdomme tänään kiittää sinua Taivaan kuningas. Tahdomme palvella sinua koko sydämestämme. Kiitos, että autat meitä. Jeesuksen nimessä. Aamen.