Ilm. 8

0614217

Seitsemäs sinetti – Kuusi merkkisoittoa

Ilmestyskirjan kuudennessa ja seitsemännessä luvuissa kerrottiin seitsemästä sinetistä. Seitsemännessä luvussa kerrottiin kuudennen sinetin aikana tapahtuneesta sinetöimistyöstä lopun aikana. Totesimme silloin, että jokaisella Jumalan omalla täytyy olla Jeesuksen tullessa otsassaan elävän Jumalan sinetti. Tämä sinetti takaa pelastuksen. Nyt lähdemme tutkimaan seitsemättä eli viimeistä sinettiä, joka on esitetty kahdeksannessa luvussa.

1. Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, taivaassa syntyi hiljaisuus, ja sitä kesti puolen tunnin verran. 2. Minä näin, kuinka niille seitsemälle enkelille, jotka seisoivat Jumalan edessä, annettiin seitsemän torvea.

Jos tämä puoli tuntia tässä tarkoittaa Jeesuksen tulemusta ja tulkitaan päivä/vuosi-periaatteella, niin se on seitsemän päivää. Ellen White kirjoittaa kirjassa Maranata s. 330: ”Nousimme kaikki yhdessä pilveen ja kokosimme seitsemässä päivässä lasimerelle.” Silloin matka maasta taivaaseen kestää seitsemän päivää. Kun Jeesus tulee takaisin, Matt. 25. luku kertoo hänen tulevan enkeliensä kanssa. Ymmärrän, että tällöin koko taivas seuraa hiljaisena Jeesuksen ja enkelien matkaa kokoamaan pelastettuja ihmisiä ja kun ihmiset on koottu, taivas puhkeaa riemuhuutoon.

Toisena vaihtoehtona on esitetty pelastettujen nimien julkaisemistilaisuutta ennen armonoven sulkeutumista, jolloin koko taivas keskittyy kuuntelemaan heidän nimiään. Koko taivas on kiinnostunut pelastetuista ja siksi he kuuntelevat äänettöminä ja tarkkaavaisina.

Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan sovi kronologiseen järjestykseen ennen torviin puhaltamista, mutta eihän Raamattukaan kerro aina asioita kronologisesti.

Raamatun aikoina ja jossain määrin nykyään torvia on käytetty merkinantovälineinä valmistauduttaessa johonkin tärkeään tapahtumaan. Tällainen merkittävä tapahtuma israelilaisilla oli suuri sovituspäivä eli Jon Kippur, joka oli tuomiopäivä. Sitä edelsi kymmenen päivää aikaisemmin valmistuspäivä, jota nimitetään torvenpuhaltamisen päiväksi.

Mielenkiintoisen avaimen näiden torvien tulkinnan avaamiseen löydämme israelilaisten autiomaavaelluksesta, sillä Raamatun mukaan kaikki se, mikä tapahtui heille, on esikuvallista lopun aikoja varten. Kun israelilaiset olivat saapumassa luvattuun maahan, he joutuivat valloittamaan Jerikon ja tämä tapahtui erikoisella tavalla. Jeriko kierrettiin kerran ympäri kuutena päivänä ja puhallettiin torviin. Seitsemäntenä päivänä se kierrettiin ympäri seitsemän kertaa ja puhallettiin torviin ja tällöin Jerikon muurit sortuivat.

Tämä kuvaa sitä, että torviin on puhallettu kristillisen historian aikana kuutena toisiaan seuraavana aikakautena, jolloin torvet kuvasivat barbaariheimojen hyökkäyksiä Länsi-Roomaan ja muhamettilaisten hyökkäyksiä Itä-Roomaan. Torvet olivat tällaisia Jumalan tuomioita Jumalan tahdon hylkäämisestä. Kaikki torvet soivat siis yhtaikaa myös lopun aikana, jolloin ne on ymmärretty samasta syystä konkreettisina tapahtumina luonnon saastumisina ja spiritismin leviämisenä kaikkeen maailmaan. Jeriko oli silloin pakanallinen kaupunki ja se kuvaa hyvin nykyisen maailman tilaa. Näin ymmärretään paremmin torvien tulkinta, koska niihin näyttää sisältyvän tapahtumia kummastakin mahdollisuudesta. Keskitymme nyt pelkästään jälkimmäiseen eli tähän lopunajalliseen tulkintaan, koska se on meille tärkeämpi ja koska nämä varoitussanomat ovat selvästi nähtävissä ajassamme

3. Vielä tuli yksi enkeli, joka asettui alttarin ääreen kädessään kultainen suitsutusastia. Hänelle annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien rukouksiin. 4. Niin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa. 5. Enkeli otti suitsutusastian, täytti sen alttarin tulella ja sinkosi tulen alas maan päälle, ja ukkonen jylisi, salamat leimusivat ja maa järähteli.

Autiomaavaelluksen aikana israelilaiset rakensivat Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti pyhäkköteltan eli ilmestysmajan, jonka tarkoituksena oli Jumalan pelastussuunnitelman esittäminen Israelin kansalle. Maallisen pyhäkön ensimmäisessä osassa sijaitsevalla kultaisella suitsutusalttarilla poltettiin joka aamu ja ilta hyvänhajuista suitsutusta. Se kuului jokapäiväiseen pyhäkköpalvelukseen. Suitsutus on vertauskuva Jumalan lasten rukouksista. Suitsutettaessa poltettu hyvältä tuoksuva suitsuke kuvasi Jeesuksen ansioita, jotka tekevät ihmisten rukoukset kelvollisiksi Jumalalle. Näky suitsuttamisesta taivaallisen temppelin kultaisen alttarin ääressä kuvasi Kristuksen jokapäiväistä välitystyötä seurakuntansa hyväksi hänen taivaaseen astumisensa jälkeen. Kerran vuodessa suurena sovituspäivänä, suitsutusastia täytettiin alttarilta otetuilla tulisilla hiilillä, minkä jälkeen ylimmäinen pappi meni kaikkein pyhimpään ja suitsutti armoistuimen edessä panemalla suitsuketta suitsutusastiassa olevien tulisten hiilien päälle.

Johanneksen näyssä kiinnitetään nyt huomio taivaassa olevaan alkuperäiseen pyhäkköön ja sen määrättyyn vaiheeseen, jolloin taivaan temppelissä ollaan siirtymässä jokapäiväisestä palveluksesta suuren sovituspäivän palvelukseen. Jeesus meni silloin pyhäkön pyhästä kaikkein pyhimpään suorittamaan viimeistä vaihetta Jumalan pelastussuunnitelmassa.

Se, että tuli singottiin nyt maan päälle eikä sitä viety kaikkein pyhimpään, niin kuin se maanpäällisessä pyhäkössä tapahtui, viittaa ilmeisesti armonajan päättymiseen maan päällä. Viimeisen torven puhaltaminen päättyy siis ennen Kristuksen poistumista kaikkein pyhimmästä eli juuri ennen armon ajan päättymistä. Tämä pyhäkkönäky liittyy juuri täten lopunajan torvien tulkintaan, johon nyt keskitymme.

Kuusi merkkisoittoa.

6. Ne seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän torvea, valmistautuivat puhaltamaan torviinsa. 7. Ensimmäinen enkeli puhalsi torveensa. Silloin tuli rakeita ja tulenlieskoja ja niiden seassa verta, ja ne iskivät maahan. Kolmannes maasta paloi, kolmannes puista paloi, ja samoin paloi kaikki vihanta ruoho.

Nämä lopunajan varoitussanomat ovat sielunvihollisen hallitsemien ihmisten ja demonihenkien aikaansaannoksia ja toteutuvat kirjaimellisesti. Tämä on selvästi havaittavissa ympärillämme. Tämä ensimmäinen merkkisoitto kohdistuu maan pintaan. Laajat metsäalueet ovat kärsineet happosateista. Trooppisia sademetsiä hävitetään suunnattomasti. Maa on saastunut ihmisten erilaisten toimintojen johdosta hälyttävään tilaan. Sitä yritetään pysäyttää järjestämällä kansainvälisiä ympäristökokouksia ja päätöksiä. Näyttää kuitenkin siltä, että yhteiskunta ei pysty pysäyttämään saastumista vaan jonkin verran hidastamaan sitä. Profeetta Jesaja ennustaa osuvasti tästä asiasta ja ilmoittaa siihen syyn. ”Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan. Siksi maan asukkaat käyvät vähiin, vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta.” (Jes. 24:5–6).

Näissä merkkisoitoissa mainitaan niiden tuhoutumisaste: kolmas osa. Tällä ymmärretään, että kolmas osa kirjaimellisesti tuhoutuu joissakin paikoissa maapalloa, tai että Jumala on rajoittanut kolmasosaan niiden vaikutusta.

8. Toinen enkeli puhalsi torveensa. Silloin syöksyi mereen jokin, mikä oli suuri kuin vuori ja liekehti tulta. 9. Kolmannes merestä muuttui vereksi, kolmannes meressä elävistä eläimistä kuoli ja kolmannes laivoista tuhoutui.

Toinen merkkisoitto kohdistuu suuriin meriin. Tästä meille kertovat juuri nyt lukuisat öljytankkereiden onnettomuudet, joissa tapahtuu paikallisia öljykatastrofeja. Lisäksi erilaiset myrkkypäästöt ovat syynä merien saastumiseen. Meitä eurooppalaisia huolestuttaa erityisesti Itämeren ja Välimeren saastuminen.

10. Kolmas enkeli puhalsi torveensa. Silloin putosi taivaalta suuri, soihtuna palava tähti, ja maahan pudotessaan se täytti kolmanneksen virroista ja vesien lähteistä. 11. Tähden nimi oli Koiruoho. Kolmannes vesistä muuttui karvaaksi kuin koiruoho, ja monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi.

Kolmas merkkisoitto kohdistuu vastaavasti meriä pienempiin järviin ja jokiin. Näissä saastuminen näkyy jo paikallisesti erittäin voimakkaasti. Esim. Aral-järvi on jo täysin käyttökelvoton. Joet ovat melkein kaikkien suurten asutuskeskuksien vaikutuspiirissä jokseenkin käyttökelvottomia. On mielenkiintoista todeta, että myös tiedotusvälineet nykyään puhuvat kolmannen osan saastumisista joissakin paikallisissa kohteissa. Saastuminen on suuri ongelma erityisesti kehitysmaissa, joissa veden puhdistusmenetelmät ovat alkeelliset tai puuttuvat kokonaan. Siellä saastunut vesi tappaa ihmisiä erilaisten sairauksien kautta.

12. Neljäs enkeli puhalsi torveensa. Silloin kolmannes auringosta, kolmannes kuusta ja kolmannes tähdistä sammui, niin että ne pimenivät kolmanneksen. Päivä menetti kolmanneksen valostaan, ja samoin synkkeni yö. 13. Silloin näin kotkan, joka lensi korkealla taivaan laella ja huusi kovalla äänellä: "Voi! Voi! Voi niitä, jotka asuvat maan päällä! Vielä tulevat torvet soimaan, vielä puhaltaa torveensa kolme enkeliä."

Savusumu on maailmanlaajuinen ongelma suurkaupungeissa. Liikenteen ja teollisuuden polttoainepäästöt ovat suurimmat tekijät ilmakehän saastumisessa. Esim. Persianlahden sodan aikana kerrottiin sanomalehdissä, että näkyvyys siellä oli kolmannes normaalista.

Kotkalla kuvataan Raamatussa Jumalan suojelusta ja huolenpitoa. Ilmeisesti koko taivas on huolissaan maan päällä elävien ihmisten olosuhteista ja siitä, etteivät he tee parannusta elämässään. Tilanne tulee vain pahenemaan seuraavien kolmen merkkisoiton aikana.

Rukous

Kiitämme suurta Raamatun Jumalaa: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä, saamastamme sanan valosta profetioiden ymmärtämisessä. Kiitämme siitä, että voimme saada otsiimme suojelevan sinettisi tänä lopun aikana. Sinä Jeesus olet voittanut paholaisen Golgatan ristillä. Kiitos sinun nimesi ja veresi voimasta. Siinä voimassa myös me tahdomme voittaa. Kiitos, että vastaat meidän rukouksiimme tänään. Tiedät henkilökohtaiset rukousaiheemme ja esirukouskohteemme. Kiitos tahtosi mukaisista vastauksista. Jeesuksen nimessä. Aamen.