Ilm. 10

0604082

Enkeli ja kirjakäärö

Ilmestyskirjan yhdeksäs luku päättyi kuudenteen merkkisoittoon. Seitsemäs merkkisoitto on vielä soimatta. Merkkisoitothan olivat varoitussanomia valmistamaan ihmiskuntaa Jeesuksen toista tulemusta varten, niin kuin edellisissä luvuissa totesimme. Kymmenes luku tuo vielä yhden tapahtuman, joka liittyy lopun aikaan eli meidän aikaamme.

1. Sitten näin taas uuden, mahtavan enkelin, joka tuli alas taivaasta. Hänellä oli pukunaan pilvi ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari, hänen kasvonsa olivat kuin aurinko ja hänen jalkansa kuin tulipatsaat, 2. ja kädessään hänellä oli pieni avattu kirjakäärö. Hän laski oikean jalkansa meren päälle, vasemman maalle

Uuden mahtavan enkelin ilmestyminen Johannekselle kertoo näyn suuresta merkityksestä. Tämä enkeli on Jeesus Kristus. Siihen viittaavat hänestä annetut tuntomerkit: Pilvi, sateenkaari, kasvot kuin aurinko ja jalat kuin tulipatsaat. Nämä tuntomerkit ovat löydettävissä muualta Ilmestyskirjasta Kristuksen yhteydessä.

On selvästi todettavissa, että tämä pieni avattu kirjakäärö on Danielin kirja. Se on pieni kooltaan ja se on avattu. Danielin kirjassa nimenomaan tähdennetään sen avautumista lopun aikana. ”Mutta sinä, Daniel, pidä nämä asiat salassa ja sulje tämä kirja sinetillä lopun aikaan saakka. Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.” (Dan. 12:4). Tärkein Danielin kirjassa oleva aikaennustus, joka tulisi avautumaan lopun aikana on: ”Toinen vastasi: "Niin kauan, että kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua on kulunut; sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan.” (Dan. 8:14). Historia todistaa tämän ennustuksen toteutuneen 1800-luvulla. Silloin monet tutkivat tätä ennustusta, joka toteutui maailmassa huomiota herättävällä tavalla. Palaamme siihen luvun lopussa.

Se, että enkeli laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle, osoittaa tämän kirjan maailmanlaajuista julistusta ja tärkeyttä ihmiskunnalle.

3. ja huusi kovalla äänellä, niin kuin leijona olisi ärjynyt. Hänen huudettuaan puhui seitsemän ukkosta jylisevällä äänellä. 4. Kun nämä seitsemän ukkosta olivat jylisten puhuneet, minä rupesin kirjoittamaan, mutta silloin kuulin taivaasta äänen, joka sanoi: "Sulje sinetillä se, mitä seitsemän ukkosta puhuivat, älä kirjoita sitä muistiin."

Kova ääni kuvaa tämän kirjakäärön sanoman voimakasta julistusta ja tärkeyttä. Sen sanoman antaja on Kristus, koska häntä kuvataan Ilmestyskirjassa juuri Juudaan heimon leijonana.

Johannes ymmärsi seitsemän ukkosen jylinän äänen ja alkoi kirjoittaa sitä muistiin, mutta enkeli kielsi tekemästä sitä. On ajateltu sen liittyvän lopun ajan tapahtumiin. Mahdollisesti sillä on yhteyttä Ilmestyskirjan 14. luvun viimeiseen armonsanomaan, kolmen enkelin sanomaan, jota tutkimme myöhemmin.

5. Enkeli, jonka näin seisovan meren ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti 6. ja vannoi hänen nimeensä, joka elää aina ja ikuisesti, hänen, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Hän vannoi: "Aika on lopussa. 7. Kun tulee päivä, jolloin seitsemäs enkeli kohottaa torvensa ja puhaltaa, on Jumalan salattu suunnitelma viety päätökseen, sen mukaisesti kuin hän on palvelijoilleen profeetoille ilmoittanut."

Kehitysoppi sai alkunsa näihin samoihin aikoihin ja siksi Jumala halusi tässä myös ilmoittaa vastapainoksi omalle kansalleen, että hän on kaiken Luoja. Historia todistaa, että juuri silloin löydettiin uudestaan unohduksissa ollut sapatti, joka oli nimenomaan Jumalan luomistyön muistomerkki.

Kristus tuo tässä esiin kaksi asiaa: Aika on lopussa ja Jumalan salatun suunnitelman päätökseen vieminen. Ilmeisesti tässä tarkoitetaan paavinvallan päättymisen aikaa eli vuotta 1798, joka liittyy 1260 päivän profetiaan, mikä esiintyy Danielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa yhteensä seitsemän kertaa. Jumalan salatun suunnitelman päätökseen vieminen tarkoittaa ilmeisesti Kristuksen toimintaa maan päällä ja taivaallisessa pyhäkössä.

8. Ääni, jonka olin taivaasta kuullut, puhui minulle uudestaan: "Mene tuon enkelin luo, joka seisoo meren ja maan päällä, ja ota avattu kirjakäärö, joka hänellä on kädessään." 9. Minä menin enkelin luo ja pyysin häntä antamaan käärön minulle. Hän vastasi: "Ota ja syö se. Se karvastelee vatsassasi, mutta suussasi se maistuu makealta kuin hunaja." 10. Minä otin käärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta kun olin sen syönyt, alkoi vatsaani karvastella. 11. Minulle sanottiin: "Vieläkin sinun tulee ennustaa, miten käy maailman kansoille, maille, kielille ja kuninkaille."

Tässä kirjakäärössä mainittua Dan. 8:14 aikaennustusta tutkittiin Danielin kirjan tutkistelun yhteydessä ja silloin todettiin, että tämä aikaennustus alkoi vuonna 457 eKr., ja päättyi profeetallisena laskutoimituksena vuonna 1844. Sen ymmärrettiin silloin merkitsevän Jeesuksen takaisin tuloa. Uskottiin, että maapallo olisi tuo pyhäkkö. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Tämä aiheutti valtavan pettymyksen uskovissa ihmisissä. Tarkempi Raamatun tutkiminen myöhemmin osoitti, että oli kysymys taivaallisen pyhäkön toisen vaiheen alkamisesta.

Mainitun ennustuksen aiheuttamaa pettymystä kuvaa hienosti tämä makean ja karvaan kirjan vertauskuvallinen syöminen. Jeesuksen takaisintulo tuntui suussa hyvin makealta, mutta koettu pettymys karvasteli vatsassa. Danielin kirjan syöminen tarkoittaa sen omaksumista sydämessä. Tämä on mitä vakuuttavin vertauskuvallinen esitys siitä, että Jumala johtaa pelastussuunnitelmansa toteutumista.

Jae 11 kertoo, ettei voinut olla kysymys Jeesuksen takaisintulosta, koska Jumala kehottaa siinä edelleen tutkimaan ja julistamaan profetioita ja nyt näitä profetioita on jo julistettu sen jälkeen yli 170 vuotta. Myös seuraavan luvun kaksi ensimmäistä jaetta kertovat tämän ennustuksen todellisen merkityksen, mutta siitä enemmän seuraavaa lukua tutkittaessa.

Tuntuu todella oudolta, että silloin mentiin laskemaan tällaista tarkkaa aikaa Jeesuksen tulolle, koska Jumalan sana selvästi sanoo, että sen tietää vain Isä yksin. Tämän takia tässä täytyy olla tällainen jumalallinen toteutus huomion kiinnittämiseksi tähän tärkeään pyhäkkötotuuteen. Muutoin ihmiset eivät olisi kiinnittäneet siihen tarpeeksi huomiota. Tämä tapahtuma taivaallisessa pyhäkössä oli viimeinen vaihe Jumalan pelastussuunnitelmassa. Taivaassa alkoi silloin tuomion aika, jolloin ratkaistaan pelastettujen nimet. Tätä tuomion aikaa kestää aina siihen saakka, kunnes ihmisten armonaika päättyy ja Jeesus tulee takaisin.

Tämän Danielin kirjan kahdeksannen luvun 14. jakeen ymmärtämiseksi kerrataan vielä Danielin kirjan yhdeksännen luvun jakeet 24 – 27, joissa tämä tärkeä profetia 2300 iltaa ja aamua ja vuosi 1844 on tuotu esiin. Siinä Enkeli Gabriel selittää Danielille tätä Danielin kirjan tärkeintä näkyä, jossa on kerrottu vuosien tarkkuudella Kristuksen elämän tärkeimmät tapahtumat ja tämä lopun ajan tärkein aikaennustus.

Dan. 9: 24. Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi.

Israelin kansalle annettiin tämä ajanjakso vastaanottaa Jeesus Vapahtajana. Mistä 490 vuotta on määrätty? Tämä 490 vuotta on määrätty eli paremmin käännettynä leikattu osana edellisen luvun näystä, joka oli 2300 vuotta. Kummallakin näyllä täytyy näin ollen olla sama alkamisajankohta.

Aikaisemmin todetun päivä/vuositulkinnan mukaan 70 viikkoa vastaa 490 vuotta. Tämä on muuten yhtä pitkä aika kuin se, jolloin Jeesus vastasi Pietarille anteeksiannon määrästä: ”Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.” (Matt. 18:22). Eli siis 490 kertaa. Ehkäpä tällä on yhteyttä juuri tähän Juudan kansan Baabelin vankeuteen.

Dan. 9:24.”Sitten jumalattomuus päättyy, synnistä tulee loppu, pahat teot sovitetaan, ikuinen oikeudenmukaisuus saatetaan voimaan, näky ja profetia sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan.”

Jeesus päätti ristillä jumalattomuuden, sovitti syntimme ja pahat tekomme sekä saattoi voimaan ikuisen oikeudenmukaisuuden.

Jeesuksen kuolema vahvistaa sinettinä sen, että myös edellisen luvun 2300 iltaa ja aamua olevan näyn alkamisajankohta on sama. Eli molemmilla näyillä on sama alkamisajankohta. Teksti ”kaikkein pyhin voidellaan” vahvistaa myös sen, että 2300 vuoden jälkeinen tapahtuma eli tämä edellisen luvun näky kaikkein pyhimmän kunniaan nousemisesta sisältyy myös tähän näkyyn. Meidän on ymmärrettävä tämä 2300 iltaa ja aamua, koska se on tärkeä totuus nykyajalle.

Israel ei ymmärtänyt tässä luvussa kerrottua Messias-ennustusta. Myöhemmin juutalaiset kielsivät tutkimasta sitä, koska se esittää vastaansanomattomia todisteita Jeesuksen messiaanisuudesta.

Dan. 9:25."Sinun tulee tietää ja ymmärtää: Siitä ajasta, jolloin se sana lähti liikkeelle, Jerusalemin entiselleen palauttamista ja rakentamista koskevan sanan lausumisesta, on voidellun hallitsijan tuloon seitsemän vuosiviikkoa. Ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa rakennetaan kaupunkia ennalleen, toreineen ja vallihautoineen. Mutta vaikeat ajat tulevat”.

Esran kirjan seitsemännessä luvussa on kerrottu tämän käskyn antamisesta: ”kun kuningas ja hänen seitsemän neuvonantajaansa nyt lähettävät sinut Juudaan ja Jerusalemiin. Sinun tulee tutkia, onko siellä noudatettu sinun Jumalasi lakia, jonka tuntija olet.” (Esra 6:14). Kaksi aikaisempaakin Persian kuningasta antoi samantapaisia käskyjä, mutta ne koskivat vain temppelin jälleenrakentamista.

Persian kuningas Artahsastan antoi tämän käskyn seitsemäntenä hallitusvuotenaan. Kreikkalaiset käyttivät hänestä nimeä Artakserkses ja tämä nimi on historiallisessa kirjallisuudessa tavallisin. Isosta tietosanakirjasta löytyy hänen seitsemäs hallitusvuotensa, joka on 457 eKr.

Tässä jakeessa on annettu näiden molempien näkyjen alkamisajankohta, joka on se ajankohta, jolloin annettiin Jerusalemin jälleenrakentamiskäsky. Taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhin voideltiin näin ollen tehtäväänsä tämän aikalaskelman mukaan vuonna 1844, jolloin alkoi edellisessä luvussa kerrottu tuomiotapahtuma taivaassa.

Jerusalemin jälleen rakentaminen ajoittui seitsemän vuosiviikon jälkeiseen aikaan eli vuoteen 408 eKr. Raamattu kertoo, että se tapahtui todella vaikeana aikana, kun naapurikansat yrittivät kaikin voimin estää rakentamista. Puolet palvelijoista oli vartiossa aseistettuna ja puolet rakensi muuria ja heillä oli miekka vyöllänsä.

Tästä vuodesta oli kuluva voideltuun ruhtinaaseen eli Jeesuksen kasteeseen seitsemän vuosiviikkoa ja 62 vuosiviikkoa eli päivä/vuositulkinnan 483 vuotta. Kun se lisätään vuoteen 457 eKr., tullaan vuoteen 27 jKr., jolloin Johannes kastoi Jeesuksen Jordanilla. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Jeesus kastettiin keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena, joka on historian mukaan sama kuin vuosi 27 jKr.

Dan. 9:26.”Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon kuluttua raivataan voideltu tieltä, eikä kansalla ole enää toista. Uusi hallitsija lähettää väkensä ja saastuttaa kaupungin ja pyhäkön, mutta tulva tekee hänestä lopun. - Ja tuho on säädetty, ja se kestää sodan loppuun asti.”

62 vuosiviikon eli vuoden 27 jälkeen Jeesus tuhottiin eli ristiinnaulittiin, eikä häneltä jäänyt ketään. Evankeliumit kertovat, että opetuslapsetkin jättivät hänet. Jerusalem ja pyhäkkö hävitettiin sen jälkeen Rooman sotajoukkojen toimesta vuonna 70 jKr. Rooma sai sitten loppunsa tulvassa eli kansainvaelluksen pyörteissä ja hajosi pienempiin valtioihin. Näin oli säädetty ja näin myös tapahtui.

Dan. 9: 27.Hän on tekevä liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi sitä viikkoa hän on lakkauttava teuras- ja ruokauhrin. Ja temppelin ylimmällä kohdalla on oleva turmion iljetys aina siihen saakka kun turmion tuoja vääjäämättä joutuu turmioon."

Jeesus teki liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi eli seitsemäksi vuodeksi. Näin Israelin kansalle annettiin vielä mahdollisuus seitsemän vuoden aikana vastaanottaa Jeesus Vapahtajanaan. He kuitenkin ristiinnaulitsivat hänet puolessa välissä tätä seitsemää vuotta. Eläinuhrit lakkasivat, sillä Jeesus oli kertakaikkinen ja lopullinen uhri. Evankeliumia alettiin Paavalin toimesta julistaa myös pakanoille vuoden 34 jälkeen. Monet Kristuksen surmaajat saivat sitten surmansa mitä hirvittävimmillä tavoilla eli joutuivat turmioon. Turmion iljetys eli paavinvalta tulee pysymään temppelin harjalla eli kristillisenä auktoriteettina aina melkein tämän maailman loppuun asti, kunnes hänen antikristilliset eksytyksensä tunnistetaan ja niin hän saa loppunsa.

Rukous

Kiitos rakas Herramme siitä, että Raamatun ennustukset toteutuvat Kiitos Danielin kirjan ja ilmestyskirjan sanomasta. Kiitos, että itse vahvistit sanan ilmestymällä Danielille ja Johannekselle kirkkaudessasi ja kunniassasi. Sinä Jeesus tulit tähän maailmaan, kun aika oli täyttynyt; kuolit ristillä ennustusten mukaan ja sovitit meidät, kaikki meidän pahat tekomme. Kiitos, että uskon kautta annat syntimme anteeksi sovitustyösi perusteella. Ole elämämme Herra, seurakunnan Herra. Kiitos, että synnytit seurakunnan profetioiden osoittamaan aikaan. Kiitos, että saamme palvella koko maailman Luojaa ja Lunastajaa. Ole kanssamme ja siunaa tuleva viikkomme. Jeesuksen nimessä. Aamen.