5. Lukaalit ja kesismökit

Bastumökki Kullaanjärvel.

Mun faija ja mutsi tykkäs olla landel ja siks ne hyyras kesismökin eri mestoist. Meiän eka mökki oli Stensviikis. Sielt mä en muista muuta kuin bulin yleisen laiturin ja rantsun. Sit ne hyyras mökin Puistolast Vantaanjoen varrelt. Se oli snadi koppi. Mä muistan kerran, ku mä olin rantsus metskaamas, mä putosin laiturilt vodaan, ku mä studasin aidan takana haukkuvaa naapurin isoa susikoiraa. Mä vieläkin funtsaan, miten mä pääsin vodast ylös omin voimin. Mä olin silloin noin viisvuotias ja piski oli buli.

Sitten ne hyyras mökin Lauttiksest Ryssänkärest. Mökki oli sellainen vanrilevyist busattu snadi koppi. Myöhemmin ne rakennuttivat oman mökin vähän matkan päähän ekast mökist.

Stadist Lauttikseen me tsörattiin busal. Mä studasin snadist Lauttiksen bryggal, ku se oli silloin korkea ja kapea. Busan päätepysäkki oli jossain Lauttiksen nykyisen tsyrkan vieres. Sielt me sit dallattiin polkua pitkin Ryssänkärkeen.

Ryssänkärjes oli kliffaa viettää kesiä ja viikonloppuja. Siel oli hyvä rantsu simmata, ottaa suulista ja duunata kaikkia kesään liittyviä hommia. Faijan kans me käytiin metskaamas botskil Melkin rantsus, jost me saatiin buleja abboria. Simmisrantsun vieres oli snadi luoto, jost mä sain buleja säynäviä. Mä duunasin myös omatekoisia pitkäsiimoja, joiden toises pääs oli stenu painona ja toises pääs tyhjä flaska, et se pysy pinnal. Fisuja tuli hyvin ja voda oli kirkast. Maseja me blokattiin veskin tunkiolt. Mun faijan kaveril oli vodapommeja ja niil me kokeiltiin räjäyttää fisuja tainnoksiin, jot ne nousis pinnalle, mut ei me saatu niit kuin muutama snadi fisu ja se homma jäi siihen.

Ryssänkärjes on buleja Krimin krigun (1853–1856) aikaisia tykkipattereit ja suojavalleja. Yhen vallin pääl on betonibunkkeri, jossa on jyrkkä kalteva stenuseinä. Snadina kundina vaati taitoa kletrata sen päälle. Keskel Ryssänkärkeä oli buli hirsihaussi, jossa budjas vaksi. Se dallas joka päivä pitkin mökkipleisiä ja tsiikas, et kaikki oli kondikses. Siel on myös puoliympyrän muotoinen kuppila, jos kundit kävi pilsul. Olihan siel myös jonkinlainen snadi sporttikentsukin, jos käytiin treenaamas. Rantsus oli sileä ja tasainen kaltsi, jossa juhannuksena oli mökkiläisil jortsut kokkobraasujen loimutes. Mä muistan erkoisest siel olosta sen, ku radios kerrottiin, et krigu on sluut ja rauha tehty.

Meil köyhien perheiden penskoil ei ollu silloin senssejä viettää kesiä snygeis huvilois, mut Lauttiksen Ryssänkärki korvas hyvin landel olon. Se oli kliffa mesta viettää kesist, ku siel oli kavereita, suulis skriinas, sköne oli lähel, oli kaltsi- ja hietsurantsua ja pääs helpost simmaamaan ja metskaamaan. Mä oon silloin tällöin käyny siel dallaamas ja tsiikaamas skidiaikojen muistoja ja mestoja. Oon silloin funtsinnu, et ois edelleenkin kiva budjata talvet stadis ja kesät Ryssänkärjes.

Ku mä kävin kerran vanhana gubbena dallaamas Ryssänkärjes ja tsiikaamas entist mökkiämme, treffasin yhen naapurimökis budjaavan Hesarin toimittajan. Meil oli bulisti spraakattavaa Ryssänkärjen menneisyydest, nykyisyydest ja siel budjaajist. Sil on aikomus skrivata historiikki Ryssänkärjest ja mökkiläisist. Se kerto budjaavansa stadis, mut duunaavansa skrivaushommia tääl. Funtsasin, et sil on kiva duunimesta tääl luonnon keskel ja skönen äärel lähel Stadia. On oma rauhansa ja juttukavereitakin tarpeen vaaties.

On kiva, et Ryssänkärki on edelleenkin aika alkuperäises jamas, vaik korkeita kerroshausseja on tullu viereen. Pleisiä on vain petrattu ja mökkejä on tullu lisää. Toivottavast tämä snyge pleisi säilyy mökkiläisten ja stadilaisten skönellisenä ja historiallisena henkiholena.

Sit faija ja mutsi tsöpas myöhemmin oman tontin Soukast ja duunas sinne snadin mökin. Mä olin silloin 15 vuotta vanha. Heti ku faija oli saanu mökin valmiiks, se delas. Faija oli käyttäny paljon kolinaa ja siks se kai delas. Faija dokas paljon brenkkua, mut muuten se oli kiva faija.

Mä kerron hiukan mestoist, jois mä oon budjannu. Mä budjasin aluks jossain Hämeentiel kaksivuotiaaks asti. Sit me flytattiin Krunikaan Kristianinkartsalle. Kristikselt me saatiin häätö, ku haussi plisattiin osakelukaaleiks. Mä olin silloin 29 vuotta. Mutsin työnantaja järkkäs meille Asuntosäätiön kautta snygen kolmion Tapiolan Itärannast. Se bungas silloin 65 000 mk. Mä otin pankista lainaa niin paljon kuin sain ja tutuilt loput. Tapiolan kolmio oli kliffa lukaali, kliffas mestas ja siit oli näköala skönelle. Soukan mökin mä duunasin sit talviasuttavaks ja hyyrasin sen, jot mä saisin bungattua velat paremmin pois.

Sit ku mä olin saanu bungattua sen, mä tsöpasin velaks tontin Pohjan Kullaanjärvelt. Siin oli snadi mökki. Mä duunasin siit bastun, snadin huoneen ja kuistist toisen huoneen ja lisäsin eristyksiä. Näin mä sain siit talviasuttavan. Lämmitys tapahtui bastun uunil ja kaasulämmittimel. Ku mä olin saanu sen bungattua, mä aloin duunata varastoa veduille ja muille kamoille.

mokin laituril metskaamas.