10. Duunit

Mun eka suunnitteluduuni: Sotilaskuljetusvaunun kamina

Ennen kuin mä olin missään firmas duunis, me snadina kundina tseenattiin fyrkkaa plokkaamal kastareit puistoist. Ku oli pimeää ja nurmikko oli kasteest märkä, me flyysattiin niit fikkaril, ku ne oli noussu pinnalle. Sormet piti olla nopeat, ettei ne ehtiny luikahtaa holeensa. Niit me sit blisattiin Kauppiksel (Kauppatori). Mutsi oli vihane, ku mä säilytin niit lodjuis kylppärin ammees ja siihen se homma sit loppu.

Assan päädörtsin edes ja muuallakin jotkut mun kaverit oli jynssäreinä ja tseenas fyrkkaa plankkaamal starbujen pläägiä. Niil oli sitä varten duunatut plankkauspenkit. Talvel mä tseenasin fyrkkaa tsöraamal potkutselil Assalt matkustajien laukkuja niiden himaan, raitsikkaan tai taksiin.

Laren mutsi ja systeri oli duunis Hesarin konttoris Siltiksel ja ne järkkäs meille snadina Iltiksen dilkkaamist. Mul oli piirejä Krunikas ja Skatal. Piirin dilkkaaminen kesti noin tunnin. Jouluna monet tilaajat anto ylimääräist joulufyrkkaa ja oli jännää tsiikata, et mist dörtsist annettiin fyrkkaa.

Nyholmin Kain faija, jonka kesismökis mä olin landel kriguaikana ja sen jälkeen, oli duunis Postis. Se järkkäs mut duuniin kesiks Postiin lähtevään breivilajitteluun. Siel oli vuoroduuni ja mä lajittelin postia ja leimasin käsin ja koneel breivejä ja kortteja. Mä olin siin duunis yhteensä noin vuoden.

Kun mä olin Tekussa, mä olin ekana kesänä duunis Salmisaaren voimalaitokses turbiinien huoltomiehen jelppaajana. Tokana kesänä mä lähdin skolekaverini Arskan kans duuniin Saksaan. Mä olin saanu duunimestan erään friidun faijan kautta. Duunimestan nimi oli Gedore ja siel duunattiin kaikenlaisia työkaluja. Se sijaitsi Lytringhausenis lähellä Remcheidia. Me mentiin sinne stokel. Eka yö me bunkattiin Remcheidin kartsal olevas kopis. Sit me saatiin aamul assan neuvonnan kautta budjaamismesta erääst asuntolast. Meil oli huonekaverina eräs sakemanni Herbert, joka oli papin poika. Me spraakattiin saksaa sen kans koko ajan ja siks mäkin opin silloin bamlaamaan sit hyvin. Välil me käytiin Kölniä tsiikaamas ja Wuppertalis joraamas.

Me pidettiin lomaa duunist kaks viikkoa ja lähdettiin Herbertin kans fillareil koko Hollanin läpi Tershellingin saarelle, jossa Herbertin vanhemmil oli kesismökki. Matkal me budjattiin teltas, omakotitalojen pitskuil, skutsis ja yhen viikon Tershellingin saarel. Tuli tsörattua fillaril viikon aikana noin 500 km. Takaisin me tultiin stokel.

Mä tsöpasin Saksast matkaradion, joka on mul vieläkin. Me myöhästyttiin skolest, ku mä jouduin umpisuolen takia leikattavaks lasarettiin. Lasareetis must tuli hyvä kaveri yhen Richardin kans ja me skrivattiin breivejä pitkän aikaa. Kolmantena kesänä mä olin duunis Pasilan konepajas duuniinottajan apulaisena.

Inssiks tulon jälkeen mä pääsin duuniin rautatiehallituksen koneteknilliseen byrooseen, jossa mä suunnittelin erilaisia stokevaunuja kute tavara-, säiliö-, matkustaja- ja makuuvaunuja. Silloin alettiin myös Suomes duunata teräsrakenteisia henkilövaunuja. Se oli mun hommaa.

Ku mä olin ollut pari vuotta rautateil, mä siirryin Stadin metronsuunnittelubyrooseen, jossa mä olin duunis pari vuotta. Siel mä suunnittelin alustavast erilaisia metrovaunuja ja tein kaarretutkimuksia. Metros olles mä olin Eskon kans opintomatkal Leningradis ja Moskovas tutustumas metroihin. Metrosta mä siirryin takaisin rautatiehallitukseen entisiin hommiin. Se johtu siit, ettei tullu metron byggaamispäätöst ja palkka jäi jumiin.

Rautatiehallituksen duuniporukka sumpil. Olen oikeal edes.