22. Evankelioinityöni

Ilmestyskirja-seminaari Kirkkonummella vuona 2002

Evankeliointityöni aloitin seurakuntaan liittymisen jälkeen jakamalla Kirjeellisen Raamattuopiston mainoskortteja postiluukkuihin. Se on helppoa työtä, kun vain on hyvä kunto. Sitä olen jatkanut silloin tällöin aina tähän päivään asti. Sitä saa kaksinkertaisen hyödyn: hyvän kunnon ja mielen.

Sympatia-keräys ovelta ovelle on ollut myös melkein jokavuotinen lähetystyömuoto, koska sillä tavoin olen voinut antaa panokseni myös vähävaraisten hyväksi. Sympatia-työ on varojen keräämistä, josta 50 % menee kotimaahan ja 50 % kehitysmaihin kasvatus-, nuoriso-, raittius-, lääkintä- ja sosiaaliseen työhön. Myönnän, että lähteminen on aina vaikeata, mutta keräyksen jälkeen tulee hyvä mieli ja kiitollisuus kokemuksista.

Vuoden 1980 vaiheilla sisätautiopin dosentti Matti Miettinen laati Koko ihminen terveeksi–c-kasettisarjan, jota kävimme ovilla tarjoamassa yksitellen ihmisille kuunneltaviksi. Sarjassa oli 20 kasettia. Kävimme sitten kasetin ottaneiden luona kysymässä heidän mielipidettään siitä ja tarjoamassa seuraavaa kasettia. Tämä työmuoto tuntui aika työläältä ja se sitten tyrehtyi tällaisena ovelta ovelle -työmuotona.

Vuonna 1984 pidin työtoverini kanssa kodissani toimintaryhmän pastori Monierin opetusmateriaalin pohjalta seurakunnan jäsenten kanssa. Saman ohjelman toistaminen alkoi vähitellen kyllästyttää. Jonkin ajan kuluttua saimme erään ulkopuolisen mukaan ja se antoi intoa jatkaa ryhmäämme.

Vuonna 1985 pidin erään työtoverini kanssa pastori Vilho Makkosen laatiman diasarjan Parempi vaihtoehto, jossa oli sekä terveys- että hengellinen aihe. Tilaisuuksia oli 25. Sarja oli erittäin hyvä, mutta sitä oli työlästä pitää suuren diakuvamäärän ja äänikasettien ja niiden yhteensovittamisen takia. Nyt olenkin laatinut tämän sarjan tietokoneelle, jolloin ohjelma käynnistyy yhdellä napin painalluksella.

Tämän jälkeen innostuin pitämään Ilmestyskirja -seminaareja. Tämä johtui siitä, kun amerikkalainen pastori Mark Finley piti Kallioniemessä oppitunnin seminaarista ja sen pitämisestä. Innostuin tästä seminaarista, koska olin kiinnostunut Raamatun profetioista. Seminaarissa on 24 opintovihkoa. Teimme työtoverini kanssa järjestelyn, että pidimme kaksi opintovihkoa illassa kerran viikossa. Toinen meistä johti toisen ja toinen toisen vihon. Näin seminaari ei kestänyt kauan ja ei käynyt meille ansiotyössäkävijöille liian raskaaksi eikä myöskään kuulijoille, vaikka seminaarissa oli paljon asiaa. Näin sarjassa oli kokouksia yhteensä 13. Kokouspaikaksi valitsimme yleensä koulun luokkahuoneen. Seminaarin osallistujamäärä on ollut keskimäärin 10.

On innostavaa todeta kuinka monille ovat avautuneet Raamatun totuudet ja he ovat sen jälkeen seuranneet Jeesusta antaumuksellisesti. Eräskin oppilas sanoi, että tässä seminaarissa kaikki loksahti yhtäkkiä paikalleen ja sana avautui ihmeellisesti. Erityisesti sapatin tajuaminen on näkynyt kokouksen aikana koko oppilaan olemuksesta. Seminaareissa oli jännitystä, murhetta ja iloa. Joka kokouksessa oli jännitystä siitä, tulevatko kaikki oppilaat paikalle. Murhetta taas siitä, jos joku oppilaista lopetti seminaarin. Kaikkein jännittävintä seminaarissa oli kuitenkin seurata sitä, tekeekö oppilas ratkaisun Jeesuksen puoleen ja meneekö hän kasteelle. Se oli suurinta iloa. Tällaiset kokemukset antoivat tyydytyksen ja innostuksen jatkamaan Ilmestyskirjaseminaareja. Pyhän Hengen toiminta on tuntunut ja näkynyt seminaareissa. Erityisesti olen tuntenut sen omalla kohdallani. Tällaisesta vakavasta ja hiljaisesta pojasta on tullut yhtäkkiä elävä ja puhelias alkujännityksen jälkeen. Raamatun jakeetkin muistuvat mieleen hetkessä. Kiitos Herralle!

Näitä Ilmestyskirja -seminaareja olen pitänyt vuosina 1986–2009 yhteensä 29, joista Hangossa, Karjaalla ja Kirkkonummella yksin sekä Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella ja Loviisassa työtoverin kanssa. Tuusulassa olin erään seurakunnan jäsenen pitämässä Ilmestyskirja -seminaarissa toisena opettajana. Joissakin Ilmestyskirja -seminaareissa olen ollut myös osittain mukana. Pitämissäni kokoussarjoissa on seurakuntaan liittynyt kasteen kautta tai ennen kastettuna noin 30 henkilöä. Monet ovat kuitenkin kuulleet sanomamme ja oppineet tuntemaan Jeesuksen paremmin. Eräskin kutsumani ystävä kävi seminaarin, mutta ei ole tehnyt toistaiseksi kasteratkaisua. Hän on kuitenkin kertonut, että seminaarissa hän sai kiinnostuksen Raamatun asioihin ja nyt hän tutkii niitä innolla. Näin on varmaan monien muidenkin kohdalla, mikä johtaa uskonratkaisuun jossain vaiheessa.

Ilmestyskirja -seminaari on ollut tuloksellisin evankelioimismuoto seurakunnan tukeman mainostuksen ansiosta. Aineisto on myös hyvä, koska siinä tuodaan hyvin esille Raamatun pelastustotuudet ja tärkeimmät profetiat. Lisäksi jokainen kuulija on saanut omat opintovihot.

Vuonna 1992 olin mukana seurakuntamme pastorin ja hänen vaimonsa pitämässä viikon kestäneessä jokailtaisessa kokoussarjassa Rakveressä Virossa. Kokoussarja tapahtui Steiner-koulussa. Asuimme erään Rakveren seurakunnan jäsenen kotona. Pastorimme vaimo luennoi terveysaiheesta ja jakoi maistiaisia sekä antoi ruokaohjeita. Ruokatavarat ostimme Rakveren torilta. Me muut julistimme hengellistä sanomaa. Päätöstilaisuudessa arvoimme kymmenen vironkielistä Suurta taistelua. Olimme rukoilleet, että kirjat osuisivat uskollisimmille kuuntelijoille. Näin sitten tapahtui monin kohdin, esim. Steiner-koulun johtaja voitti arvonnassa kirjan. Totesimme, että tilaisuuksissa kävi paljon nuorta väkeä ja kävijämäärä kasvoi koko ajan loppua kohden. Päätöstilaisuudessa yhdeksän henkilöä ilmoitti haluavansa antaa elämänsä Herralle ja haluavansa kasteen kautta liittyä seurakuntaan. Lopputuloksena kokoussarjan annista oli, että kaikkiaan 15 henkilöä kastettiin seurakunnan yhteyteen.

Sapattina jumalanpalveluksessa meistä kukin piti puheenvuoron. Minä kerroin Ilmestyskirja-seminaareista. Vapaa-aikana tutustuimme Rakveren nähtävyyksiin ja Tarton adventtikirkkoon sekä kiertelimme katselemassa Viroa. Olimme matkalla minun autollani, jossa oli pieni lommo. Kokoussarjamme järjestäjä korjasi ja maalautti lommon. Ystävällistä palvelua.

Pastorimme kertoi myöhemmin, että kun he vaimonsa kanssa pitivät kasvisruokakurssin Haapsalussa, osallistujia oli niin paljon, että he joutuivat pitämään kaksi tilaisuutta samana päivänä. Ruoka-aineita tarvittiin niin paljon, että niitä oli vaikea saada paikallisista kaupoista. Sitten tapahtui ihme. Eräs mies toi hevoskärryllä erilaisia ruokatavaroita ja sitten hän poistui. Kukaan ei tiennyt, kuka tämä mies oli. Heistä tuntui, että hän oli Jumalan enkeli. Tällaisia ihmeitä tapahtuu Herran työssä tarvittaessa.

Yritin tehdä myös vapaa-aikana kirjallisuustyötä myymällä seurakuntamme julkaisemia kirjoja ja lehtiä. Usein kesäisin kiertelin Suomea autolla ja asuntovaunulla ja pystytin myyntipisteen toreille tai vastaaville paikoille. Loppujen lopuksi myynti oli aika heikkoa, koska en ole mikään myyntitykki. Paras kokemukseni oli Hakaniemen torilla, jossa yhdessä erään seurakuntamme jäsenen kanssa saimme kirjasarjojakin myydyksi.

Vuonna 1995 teimme talven aikana kokouspaikkamme vieressä hengellisen mielipidetiedustelun ovelta ovelle. Jokaiselle vastaajalle tarjosimme kirjan Suuri taistelu taskupainosta ja monet ottivat sen mielellään. Kävimme sitten myöhemmin kysymässä heidän mielipidettään kirjasta. Näin etsimme hengellisistä asioista kiinnostuneita henkilöitä, joita sitten voisimme auttaa Jeesuksen luo. Työ ei kuitenkaan johtanut läheisempään kanssakäymiseen, joten se tyrehtyi vain kokeiluun, vaikka kävimme myöhemmin kysymässä heidän mielipidettään kirjasta. Se antoi meille kuitenkin tietoa ihmisten hengellisten asioiden tuntemisesta. Kyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 69 ja vastaukset jakaantuivat seuraavasti:

Onko mielestänne Jumalaa olemassa?

Kyllä 61 - Ei 4 - Ei kantaa 4

Onko elämää kuoleman jälkeen?

Kyllä 48 - Ei 5 - Ei kantaa 16

Tuleeko Kristus takaisin?

Kyllä 26 - Ei 11 - Ei kantaa 32

Ymmärrättekö mielestänne Raamattua?

Kyllä 51 - Ei 9 - Ei kantaa 9

Kuka Jeesus on käsityksenne mukaan? Jumalan Poika (46), Profeetta (16), Ihmisen Vapahtaja (23), En tiedä varmasti (10) ja Luoja (10). Suluissa on vastausten määrä.

Vuonna 2006 pidin yksin Daniel-seminaarin Kulmakivessä ja vuoden 2009 syksyllä pidin työtoverini kanssa tekemäni Danielin kirjan tutkistelusarjan PowerPoint-ohjelmalla (12 kertaa) Soukan palvelutalossa ja jatkona vuonna 2010 vastaavanlaisen Ilmestyskirjan tutkistelusarjan kotonani (22 kertaa) sekä vuonna 2012 Danielin kirjan tutkistelusarjan venäjänkielisille henkilöille erään sisaren kotona hänen toimiessa tulkkina.

1990-luvun loppupuolella aloin tehdä omia radio-ohjelmia erään seurakuntalaisen innoittamana ja pääosin kustantamana Helsingin Lähiradiossa 100,3 MHz sunnuntaisin klo 9. Ohjelmissa olen soittanut pastoreittemme tekemiä puhekasettisarjoja ja myös erään sisaren kanssa yhteisesti tekemäämme Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan tutkistelusarjaa. Mainostimme puskaradiossa. Myöhemmin radio-ohjelmien vastuu ja kustannukset siirtyivät sitten kokonaan tämän sisaren ja minun vastuulleni. Kun on tehnyt ohjelmat valmiiksi CD-levyille, ei tarvitse muuta kuin antaa ohjelmien pyöriä uudelleen ja uudelleen.

Vuoden 2010 alussa julkaisin omat kotisivuni, joihin kokosin omia ja vähän muidenkin kirjoituksia, PowerPoint-ohjelmia sekä radio-ohjelmia. Kotisivujeni markkinointi on tapahtunut radio-ohjelmien ja puskaradion kautta ja sivuillani on käyty tuhansia kertoja kotisivukoneen laskurin mukaan. Eri asia on pitääkö se paikkansa. Tuntuu siltä, että nettievankeliointi on nykyaikaa ja tuloksellista. Kun on valmistanut sivut, ei tarvitse muuta kuin ylläpitää niitä. Kotisivujeni osoite on www.sananmiekka.net.

Kerron vielä erään kokemuksen siitä, kuinka tärkeä evankeliointi on. Jos on sovittu jokin evankeliointitehtävä, mikään ei saa estää sovittua tehtävää, jos suinkin on mahdollista. Eräs seurakuntamme pastori oli järjestänyt telttakokoukset Kaivopuistossa. Olin sopinut evankeliointiteltan noutamisesta ja pystyttämisestä, koska minulla oli sen kuljettamiseen tarvittava ajokortti ja kokemusta teltan pystyttämisestä. Samana aamuna, kun tämä tehtävä alkoi, minulle soitettiin sairaalasta, että äitini on kuollut. Menin nopeasti sairaalaan toteamaan tilanteen ja sen jälkeen kiiruhdin hakemaan telttaa ja pystyttämään sitä muiden kanssa. En voinut sairaalassa enää tehdä mitään. Koko päivän oli tämä tapahtuma mielessä ja itku silmissä. Ymmärrän, että Jumala salli tämän tapahtua samana päivänä kertoakseen evankelioinnin tärkeydestä ennen omia asioitani. Siksi en tunne omantunnon syytöstä menettelystäni.

Evankeliointi on jalointa ja arvokkainta työtä, mitä ihminen voi tehdä, koska se johtaa ihmisiä hyvään elämään jo tässä elämässä ja ennen kaikkea pelastukseen eli iankaikkiseen elämään Jumalan valtakunnassa. Lisäksi evankeliointi antaa rauhan ja hyvän olon tunteen siitä, ettei elämä ole mennyt hukkaan, koska tässä työssä saamme olla mukana Jumalan työtovereina ja kulkea näin Jeesuksen jalanjäljissä lähimmäistemme ja koko ihmiskunnan hyväksi tässä maailmassa. Kun ikääkin tulee, elämä ei tunnu merkityksettömältä, koska sille on päämäärä ja tarkoitus. On erilaisia evankelioimismuotoja, joita voi tehdä voimiensa mukaan ja rukoilla voi elämänsä loppuun asti. Jumala on antanut suuressa rakkaudessaan tämän tehtävän ihmisille, jotta me saisimme olla mukana Jumalan pelastussuunnitelmassa ja jotta luonteemme kasvaisi näin taivaskelpoiseksi. Jeesus sanoi: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti" (Matt. 28: 19,20).

Olen tässä kirjoittanut paljon evankelioimistoiminnastani ja siksi lisään vielä pariraamatunjaetta, ettei tule väärinkäsityksiä.” Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi (Ef. 2:8). Toisaalta ”Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön? (Jaak. 2:29).Pelastus ei siten riipu teoistamme, vaan se on Jumalan armoa ja tapahtuu uskon kautta. Todellinen usko johtaa kuitenkin automaattisesti rakkauden tekoihin. Jumala pelasti minut vihollisen valtakunnasta Jumalan valtakuntaan ja siksi haluan tehdä tätä työtä, jotta mahdollisimman moni ihminen ymmärtäisi ottaa vastaan Jeesuksen elämänsä Herraksi. Tämä työ ei ole raskasta vaan päinvastoin kevyttä ja innostavaa, kun se tulee sydämestä. Jumala antaa siihen halua, voimaa ja Pyhän Hengen avuksi. Näin olen todennut kohdallani.

Evankeliointiteltan pystytys äitini kuolinpäivänä Kaivopuistossa 1993. Vasemmalta Veikko Ilvonen, Gösta Munck, pastori Matti Markkanen, Leo Sandstedt ja Seppo.